32 Hiljaisen hyväksynnän piiri

 

Olin hakannut pääni lommoon ja kuhmuille hiljaisen hyväksynnän lasikattoon, korvani valuivat verta, seinäni valuivat verta. Mutta lasikaton läpi näin, että neljällä ylemmällä hierarkiaportaalla Olympoksen jumalat tanssivat rietasta piiritanssiaan SiruPirun ympärillä ja houkuttelivat piiriin myös ”auttajiani”. ”Auttajat” olivat hetki sitten vielä liehunneet hovina ympärilläni. Nyt yksi kerrallaan nämä brutukset antoivat kietoa itsensä Olympoksen salaisiin orgioihin. SiruPiru ja seitsemän ääliötä. Sutten lauma piti siellä palaveria, kaikki olivat paikalla. Vain yhtä ei ollut kutsuttu. Pahoinvointihäirikköä. SiruPiru ei edelleenkään kutsunut minua kokouksiin, vaan sen sijaan pilkkasi näkymättömyyttäni.

 

- Pahoinvointihäirikköä ei koskaan näy missään, SiruPiru pilkkasi.

 

"Auttajat" viettivät pahoinvointihäirikön rienauspalaveria. He nauraa hohottivat koukussa seurueen partaveitsen vitsille niin, että työsairaushoitajalta valui korruptioviini silmistä, työsairauslääkäri ei käyttänyt hammastikkua, vaan keisarinnan uusien vaatteiden riekaleet roikkuivat hänen hammasväleistään, työkyvyttömyyskoordinaattori ja kallonkutistaja parittelivat pöydän alla, Sinun on kuule ihan turha yrittää mitään kopeloi Annukan divaanilla työvahingoittamisvaltuutettua ja voihki, että jos se pahoinvoiva häirikkö vie tämän AVI:iin ja AVI pyytää sinulta lausuntoa, niin sinä et sitten tiedä mitään, vaan kirjoitat sinne, että kaikki sitä ovat vuosikausia tukeneet, yksi Olympos-jumala pyysi anteeksi epäluottamusmieheltä potkuja, mutta tämähän oli Uudessa Uljaassa vain töissä, toinen jumala konttasi lattialla, etsi silmälasejaan ja hohotti ”ei näy missään, ei näy pahoinvointihäirikköä milloinkaan missään vaikka suurennuslasilla etsii” ja työvahingoittamisvaltuutettu oli vetänyt ambrosiaa henkeensä niin, että SiruPiru Heimlichin manööverillä taitavasti vetäisi hänet takaisin elävien kirjoihin. ”Auttajat” siellä lepyttelivät Olympoksen ärjyvää petoa. Olympos oli jättänyt täsmälleen kaksi vaihtoehtoa: hyväksy hiljaa pahoinvointihäirikön epäasiallinen kohtelu tai itke ja hyväksy, sinut heitetään samaan sisäilmasairaaseen eristysselliin sen kuvotuksen kanssa kyykäärmeiden ja basiliskojen ja lohikäärmeiden ja rottien sekaan. Olympoksen liitto oli nyt vahva, AVI:n hallinhammas ei yltäisi puremaan oravan pesää.

 

En onnistunut pyristelemään itseäni hereille tästä unihalvauksesta.

 

Minun puolellani olivat vain Jeesus ja Amnesty. Sen, mitä Olympoksen jumalat tekivät Jeesuksen vähimmälle sisarelle, sen Olympos teki Jeesukselle. Olympos ei voisi väittää, etteivät he tienneet. Siitä olin pitänyt huolen tekemällä niin monta ilmoitusta SiruPirusta, että heidän olisi turha Golgatan ristillä pillittää, että Isä, me emme tienneet. Viimeisenä päivänä Taivaan Isä olisi tuomitseva heidät. Ja he palaisivat ikuisessa tulessa, rautakahleissa he roikkuisivat helvetin kiviseinämillä, tulikuuma rautakahle polttaisi heidän nilkkansa ja ranteensa, helvetintulessa heidän jalkapohjiensa kypsyvä liha lemuaisi. Amnesty aloitti maailmanlaajuisen allekirjoitusten keruun Uuden Uljaan ihmisoikeusrikkomuksen vuoksi, allekirjoituksia kertyi 4 892 364, se oli Amnestyn kaikkien aikojen ennätys ja pääsin toisen kerran Guinnesin ennätysten kirjaan. Ja koko maailma ja Euroopan ihmisoikeuskomissio ja korkeimman oikeuden presidentti tuomitsi Olympoksen jumalat. Mitä siitä, jos Uuden Uljaan säälittävät ”auttajat” eivät tukeneet minua, koko muu maailmankaikkeus pyöri ympärilläni, planeetat, niiden kuut ja galaksit.

 

Kiusaaminen oli siitä kakkamainen juttu, että jos et noussut kiusaajaa vastaan, sinusta tuli kiusaamisen hiljainen hyväksyjä. En saanut todellista apua miltään taholta. Olympoksella oli halua suojella vain SiruPirua ja se olisi kipeästi tarvinnut ulkopuolisen selvittäjän sitkeään työpaikkakiusaamistapaukseensa, koska hiljainen hyväksyntä virtasi kuin kyynmyrkky Olympoksen suonissa. Mutta Olympoksellahan ei ollut muuta ongelmaa kuin hankala pahoinvointihäirikkö.

 

Hankin karkauspäivän kunniaksi kaikille pelkuri”auttajille” hamekankaan. Uusi Uljas oli iloinen kesäinen kuhiseva sirisevä hyrisevä pörräävä kukkaniitty kellohamosineen ja paikallinen kangaskauppa teki hyvän tilin.