Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2022.

16 Pysyvää on vain muutos

Kuva
  Olympoksella oli vietetty rakenna ja tuhoa ja jälleenrakenna -leikkipäivää. Kun legotalo ei valmistuttuaan ollutkaan hyvä, se räjäytettiin pienimpiin legoatomeihin ja rakennettiin uudestaan. Kun Olympos leikki, se tiesi helposti mobilisoitavalle yhden hengen työyksikölle muuttoa, ainakin huoneen jollei jopa kerroksenkin. Pysyvää oli vain muutto kohti rupusempaa ja sisäilmaongelmaisempaa kopperoa.   Mutta muutto toi myös rauhan. Viikko lisää vuosilomaa varsinaisesta työstä, päivän 10 000 terveysliikunta-askelta kertyi jo työajalla. Tärkeisiin asioihin kuten muutto oli piikki auki muutoin niukkuutta jaettaessa. Tiesin jo tuolloin, että muutot olivat erityisen tärkeitä Olympokselle, koska tein niitä yhtenä syksynä jopa kolme. Mutta en tiennyt vielä, että muutot osoittautuisivat punaisten huutomerkkien ja korkeimman prioriteetin toiminnaksi. Muuttoilmoituksesta alkaen muutoin kellokortin tahdittama minuuttipeli taukosi, lakkasi tuntien ja päivien laskeminen. Lukuisien muuttoharjoit

15 Absurdeja määräyksiä

Kuva
  Sääntöjä ja määräyksiä sateli ruohonjuurelle. Uusien uljaiden liike-elämästä tulleiden johtajien oli yksinkertaista todeta, että herraisä miten vanhanaikaiset systeemit terveysasemalla oli, ja myllätä uusi maailmanjärjestys. Uudet innovaatiot eivät kuitenkaan aina osuneet Olympokselta ruohonjuureen pudotessaan. Kokonaiskuvaa ei nähnyt enää kukaan.   Irene tykitti minua nimityksillä erilaisten hallinnollisten tehtävien vastaavaksi. Nyt minut nimitettiin lavuaarini pesuaine- ja käsipaperivastaavaksi ja budjettiini oli luotu pesuaine- ja käsipaperimomentti. Osastonhoitaja ei halunnut maksaa niitä enää omasta budjetistaan eikä siivooja saanut enää täyttää lokeroitani, vaikka kaikkihan viime kädessä meni samasta kukkarosta. Kilakka siitä, kenen oli pakko mitäkin tehdä ja mitäkin maksaa, oli valtaisa. Pahoinvointikoordinaattorin lavuaari oli kuivunut lähes umpeen. Joskus joku joi muovimukista vettä tai pyyhki silmäkulmiaan tai nuhanenää tai huuhtoi vauvan pudonneen tutin. Pienlaskutu

14 Piiskaa pumpuliin kiedottuna

Kuva
  Seuraavaksi Olympos tarjoili alaisille piiskaa sokeriin ja pumpuliin kiedottuna.   Uudet uljaat johtajamme kaipasivat harmoniaa kuluttavan kaaoksen keskellä. Olikin aika jo terveen järjen palata. Mielikuvani harmonisoinnista oli voimauttava hiljaisuuden retriitti honkametsässä hämärtyvässä illassa viulumusiikin säestyksellä. Vielä mitä. Harmonisointi tahtoi sanoa, että meillä alkoi uudenlainen työn vaativuuden arviointi. Oli mahdollista saada palkankorotus keräämällä mahdollisimman monta työnvaativuuskoria, joten nyt piti saada työnsä paperilla vaativan näköiseksi, perustehtävästä mahdollisimman poikkeavaksi. Yksiköissä iskivät viisaat päänsä yhteen, minä omani yksin betoniseinään. Onneksi ammattikuntani yksintyöskentelevät kollegat ympäri maata olivat solidaarisia toisilleen. Sain kopion hyvin laajaa toimenkuvaa tekevän kollegan jo hyväksytystä arvioinnista. Työni vaativuus sijoittui hyväpalkkaiseen koriin. Jäin odottamaan palkankorotusta kuten aiemmasta Villen polvella tehdystä

13 Potilaiden hoidosta tietokoneen hoitamiseen

Kuva
  Monta muuttujaa, liikkuvaa osaa, pyörää ja ratasta synnytti ikiliikkujan, joka tuotti vääjäämättä absurdeja ilmiöitä. Byrokratia karkasi kukkimaan. Perustyötä tehtiin, mikä byrokratialta ehdittiin. Byrokratiasta tuli prioriteetti, se pakollinen tehtävä, joka piti ensin suorittaa, jotta muu toimisi, päästäisiin oikeisiin töihin, jos niihin joskus vielä ehtisi. Olympos oli kiimassa uusiin tietokoneohjelmiin. Ne olivatkin hemmetin ahkera renki, mutta nyt ne karkasivat isännöimään. Koneesta tuli labyrintti, johon sekosi, kun joka risaus piti merkitä ja merkintä poiki aina pari merkintää johonkin muualle eikä ilman niitä päässyt labyrintin ytimeen. Ihmettelin, ettei enää edes kyseenalaistettu sitä, miten nämä näppärät apuohjelmat kaappasivat työaikamme, kidnappasivat meidät panttivangikseen ja riistivät meidät potilailta.   Tein enenevästi sihteerien töitä olemattomalla osaamisella ja huonolla menestyksellä ja sihteerit pelkäsivät työpaikkojensa puolesta. Ehkä sen piti olla piristävää

12 Ensimmäinen työuupumus

Kuva
  Kuusi viikkoa Uutta Uljasta kaaosta ja heräilin viikonloppunakin keskiyöllä, sepitin avunpyyntöjä johtoon ja nukahdin vasta aamuseitsemältä. Ei montakaan tällaista yötä, kun vintti sekosi.   Irenen ääni oli vihainen: - No mikä se nyt on!   Minun miniatyyriyksiköineni olisi viimeiseksi pitänyt seota hänen mielestään, jolla oli mammuttitoimenkuva.   Onneksi älysin soittaa työterveyshoitajalle, joka otti minut sikiöasennossa syliinsä ja oli turvallinen äiti, jolle sain jättää huoleni. Sain ruhtinaalliset kolme päivää sairauslomaa. Myöhemmin kuulin, että oikeille sairaille kirjoitettiin heti alkuun kaksi viikkoa ja oikein kunnolla sairaille kuusi kuukautta.   Työterveysneuvottelussa tarkoitus oli puhua yksintyöskentelevän ongelmista ja esimiehen tuesta yksintyöskentelevälle erityisesti muutoksissa, mutta Irene puhui, miten yksinäistä hänen työnsä oli. Kahden kesken työterveyshoitaja sanoi minulle, ettei ihmetellyt, jos minua ahdisti. Myöhemmin Atk-Reija, joka kierteli opa

11 Sotakirves kaivettu esiin

Kuva
11 LUKU  Eräänä päivänä uusi esimies Irene oli ehtinyt tutustua pahoinvointikoordinaattorin työn tunnuslukuihin. Hän vaan avasi työhuoneeni oven koputtamatta ja huusi suoraa huutoa ovelta, miten minulla oli niin vähän potilaita. Odotusaula raikasi. Piti hän varmaan sen varan, ettei aulassa ollut potilaita kuulemassa, mitä suljettujen ovien takana tässä talossa tapahtui.   Terveydenhuollossa potilastyötä ei tarvinnut selitellä, mutta kaikkea muuta työajan käyttöä piti. Potilastietojärjestelmään syntyi monta suoritusmerkintää tunnissa, kun pitkäaikaistyöttömiä kävi liukuhihnalla verenpaineen mittauksessa, mutta ei yhtään, kun valmisteli tilaisuutta jonkin yhdistyksen 30 hengelle. Villen ja Railan näkemykset eivät olleet periytyneet Uuteen Uljaaseen. Irene ei tuntenut pahoinvointikoordinaattorin toimenkuvaa, mutta toki hänen lähestymisensä kuului olevan kelpo käytäntö Uudessa Uljaassa. Yksinäisenä sutena en kuitenkaan suostunut kaventamaan järkevää toimenkuvaani vain alistuakseni tois

1 Kesätöissä kasarilla

Kuva
  - Älkääkä rasittako itseänne liikaa, huilatkaa välillä, huolehti puistotyöpomo kultaisella kasarilla katsellessaan mullan jyräämistämme.   Lukiokaverini oli saanut ajokortin ja olimme edenneet mansikkatytöistä työuran seuraavalle rappuselle. Puistotöissä olimme voineet suoristaa selkämme kivuliaasta kyykystä pystyasentoon. Olimme lampsineet suoraan kravattikaulaisen teknisen johtajan puheille hierarkiaportaista tietämättä. Reipas ote palkittiin ja saimme kesätyöpaikat, joissa aiemmin oli ollut vain poikia. Miksipä emme olisi luottaneet kykyihimme suomalaisen peruskoulun kasvatit. Olimme yhtä hyviä kuin kuka vaan, kyllä me pärjäisimme.   Kesäloman ensimmäisenä maanantaiaamuna kello seitsemän saimme käteemme vesurit. Ystäväni maatilan tyttönä osasi sitä käyttää, mutta minulle maalikylän tytölle se oli uusi kapistus ja taito. Ryteikkö alkoi kaatua. Eihän se hääppöistä hommaa ollut, mutta työporukka oli kiva ja silloinhan töissä oli kivaa. Vieläkin vatsa muistaa kirpakalla väänte

4 Tiimityötä

Kuva
 4 LUKU Ville ja Raila olivat nähneet, millainen menestystarina terveyttä edistävän toimintakulttuurin luominen oli ollut terveysaseman ulkopuolella. Samaa henkeä voisi ujuttaa terveysaseman sisäpuolellekin. He kutsuivat minut ja muutamia lääkäreitä keskustelemaan korkean riskin potilaiden hoitopoluista terveyden parhaiden asiantuntijoiden kesken moniammatillisesti terveysasemalla, terveyden ytimessä. Nämä lääkärit eivät käytävillä tervehtineet.   Tavoitteena oli aloittaa lääkkeetön omahoito mahdollisimman varhain ja jatkaa sitä määrätietoisesti lääkehoidon rinnalla. Ville ja Raila esittivät lääkäreille toiveen, että koko henkilökunta puhuisi potilaille samaa kieltä terveyttä edistävistä elämäntavoista ja yrittivät jalkauttaa elämäntapaohjauksen kaikkien työotteeseen. He ymmärsivät jo tuolloin moninaisesti terveyden edistämisen potentiaalin. Vanhemman kollegan kultaisen neuvon mukaisesti minulla näytti olevan johdon tuki työlleni terveyden edistämisen saralla. Nyt lääkäreidenkin ha

3 Mahdoton tehtävä

Kuva
 3 LUKU Lääkäreitä oli monta. Hoitajia, psykologeja ja siivoojia oli monta ja joitain houkuteltiin jopa lisää kannustinrahoin. Lääkäreillä oli lääkäriorganisaatio, hoitajilla hoitajaorganisaatio. Lääkäreillä oli lääkäri-info, hoitajilla palaverit, psykologeilla tiimit, siivoojatkin kokoustivat tuntikausia. Minua oli vain yksi ja tulisi iäti olemaan vain yksi.   Ville palaveerasi lääkäreiden kanssa ja kysäisi joskus käytävällä tai kahvihuoneessa jotain työstäni. Pyynnöstäni huolimatta Raila ei ottanut minua osastonhoitajakokouksiin, koska ne olivat kuulemma minulle ajan hukkaa, vaikka mammuttitoimenkuvaani kuului miniatyyriyksikköni hoitaminen. Olin yksintyöskentelevä ja keskustelufoorumini oli Villen ja Railan oven suussa norkoilu.   En tiennyt vuosikymmeniin työntekijän oikeuksista tai työnantajan lakisääteisistä velvollisuuksista. Puuttumaan jäivät työkokoukset oman esimiehen kanssa, tiedottaminen ja henkinen työsuojelu. Nuuskin puskaradiota ja sähköpostia ja yritin satunnais

2 Unelmapesti

Kuva
  2 LUKU Kun olin valmistunut, ilmoitin Lounelan terveysaseman johtavalle lääkärille olevani olemassa. Aiempi terveyden edistämisen yhdyshenkilön toimi oli jäädytetty säästösyistä, jo silloin säästettiin. Se oli ainoa poikkitieteelliseen koulutukseeni soveltuva toimi pienellä paikkakunnalla. Perheeni jalat olivat tiukasti kiinni omakotitalossa ja miehen hyvässä työpaikassa, joten rakentaisin elämääni joka tapauksessa Lounelaan, vaikkei aivan koulutusta vastaavaa työtä löytyisikään. Onnistuinkin saamaan eräästä hankkeesta osa-aikaista mutta vakituista terveystutkimustyötä.   Vuoden kuluttua puhelin kuitenkin pirahti, Lounelan terveysaseman lääkäri Ville ja osastonhoitaja Raila kutsuivat minut sopimaan hyvin laaja-alaisesta terveyden edistämisen koordinaattorin osa-aikaisesta työstä. Toimi oli otettu jäistä sulamaan. Asiat elämässäni loksahtivat kohdalleen.   Villellä ja Railalla oli aikaansa edellä oleva näkemys terveyden edistämisestä. Kuultuaan koulutukseni monipuolisuudesta h